Esirukousvastuualue omassa elämässä ja seurakunnassa

 

Henkilökohtaisen rukousvastuualueen hahmottaminen
 

Henkilökohtaisessa esirukousvastuussa on kysymys siitä, mitä konkreettisia asioita sinä ja minä rukoilemme - eli mitä asioita kannamme säännöllisesti Jumalan edessä Hänen antaminaan esirukoustehtävinä.

Kysymys on siitä, keiden henkilöiden ja minkä asioiden puolesta koet rukousvastuuta sillä tavalla, että rukoilematta jättäminen tuntuisi laiminlyönniltä Herran edessä.

Rukousaiheista tulee kantaa vastuuta uskollisesti, kestävästi ja ahkerasti niin kuin mistä tahansa työstä, joka sinulle on uskottu.

Paavalin työtoveri Epafras kantoi jatkuvaa rukousvastuuta Kolossan, Laodikean ja Hierapoliin seurakunnista:

Kol. 4:12. Tervehdyksen lähettää teille teikäläinen Epafras---, joka rukouksissaan aina taistelee teidän puolestanne, että te pysyisitte täydellisinä ja täysin vahvoina kaikessa, mikä on Jumalan tahto.
13. -- hän näkee paljon vaivaa teidän hyväksenne ja niiden hyväksi, jotka ovat Laodikeassa, sekä niiden, jotka ovat Hierapolissa.

Paavali, Silvanus ja Timoteus rukoilivat öin ja päivin Tessalonikan seurakunnan puolesta. (1 Tess. 1:2-3, 3:10)

1 Tess. 1:2. Me kiitämme Jumalaa aina kaikkien teidän tähtenne, mainiten teitä rukouksissamme, sillä lakkaamatta
3. me Jumalamme ja Isämme edessä muistamme teidän työtänne uskossa ja vaivannäköänne rakkaudessa ja kärsivällisyyttänne toivossa Herraamme Jeesukseen Kristukseen,

Miten hahmotamme oman rukousvastuumme?

Tärkeimmät asiat, joiden rukoilemiseen sitoudumme
— "Kolme leipää"

Luuk. 11:1ssa opetuslapset pyysivät, että Jeesus opettaisi heitä rukoilemaan. Jeesus antoi rukousmalliksi Isä meidän -rukouksen, ja välittömästi sen jälkeen esitti vertauksen kolmesta leivästä:

Luuk. 11:5 "Jos jollakin teistä on ystävä ja hän menee hänen luoksensa yösydännä ja sanoo hänelle: 'Ystäväni, lainaa minulle kolme leipää,
11:6 sillä eräs ystäväni on matkallaan tullut minun luokseni, eikä minulla ole, mitä panna hänen eteensä';
11:7 ja toinen sisältä vastaa ja sanoo: 'Älä minua vaivaa; ovi on jo suljettu, ja lapseni ovat minun kanssani vuoteessa; en minä voi nousta antamaan sinulle'
11:8 minä sanon teille: vaikka hän ei nousekaan antamaan hänelle sentähden, että hän on hänen ystävänsä, nousee hän kuitenkin sentähden, että toinen ei hellitä, ja antaa hänelle niin paljon, kuin hän tarvitsee.
11:9 Niinpä minäkin sanon teille: anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan.
11:10 Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan.

Mitkä ovat ne kolme "leipää", joita sinä pyydät Jumalalta?

Hyvä käytännön keino omaa rukousvastuuta ajatellen on määritellä itselleen kolme asiaa, jotka ovat itselle niin tärkeitä, että haluan sitoutua rukoilemaan niiden puolesta voimakkaasti ja kestävästi niin pitkäksi aikaa kuin tarvitaan, että vastaus tulee — vaikka loppuelämäksi.

Ihminen ei voi sitoutua näin vaativaan rukoukseen kovin monen asian puolesta. "Kolme leipää" on hyvä muistisääntö, määrä voi toki olla muukin kuin kolme omista voimavaroista riippuen (kyseessä on pelkkä vertaus).

Muun vastuualueen määrittely: muut säännölliset rukousaiheet

Näiden suurten, itselle kaikkein tärkeimpien rukousaiheiden lisäksi selvitämme itsellemme sen, mitä muuta rukoilemme säännöllisesti - usein tai harvemmin, mutta tietoisesti.

Sinulla on oma henkilökohtainen paikkasi.

 

Jumala vaikuttaa sinussa huolta ja vastuuta sellaisten asioiden puolesta, joiden puolesta ehkä ei ole ketään muuta rukoilijaa tai jotka eivät ole muiden sydämellä.

Sinulla on oma henkilökohtainen ja ajankohtainen rukousvastuusi,
joka on osa palvelutehtävääsi tässä maailmassa.

Määrittele itsellesi, ketkä henkilöt ja mitkä asiat kuuluvat rukousvastuualueeseesi.

Jälleen: yksi ihminen voi rukoilla tehokkaasti vain rajoitetun asiamäärän puolesta. Siksi on tärkeää selvittää itselleen, mitkä ovat nämä asiat.
Sinun ei tarvitse kantaa rukousvastuuta kaikkien asioiden puolesta.
Ei myöskään tarvitse liian nopeasti lupautua rukoilemaan jonkin asian puolesta, sillä kysymyksessä on vastuu.

On tärkeää, että tiedämme, mitä pyydämme Jumalalta.

Jos emme ole varmoja, mitä oikeasti pyydämme Jumalalta, rukous ei voi olla palavaa ja aktiivista.

"Sinun tulee rukoilla niin, että kun tulet ulos rukouskammiosta, tiedät, mitä olet rukoillut."

Vastuualue muuttuu koko ajan, sinne tulee uusia asioita, ja jotkut asiat jäävät pois. Jotkut vastuualueen asiat ovat lyhytkestoisia, toiset ovat elinikäisiä projekteja.

Mitä aiheita kuuluu rukousvastuualueeseen?
 

Esirukousvastuu ihmissuhteiden perusteella

​Läheiseni - lapseni, puolisoni, omaiseni, sukuni

 

Seuraavassa on joitakin rohkaisevia esimerkkejä Quinn Sherrerin englanninkielisestä kirjasta "Miten tuhlaajapojat rukoillaan kotiin" (Praying Prodigals Home)

Kirkkoisä Augustinuksen äiti Monika rukoili 19 vuotta kelvotonta elämää viettävän poikansa puolesta. Äiti pyysi erästä piispaa puhumaan pojalleen, mutta tämä sanoi: "Anna poikasi olla jonkin aikaa... pelkästään rukoile hänen puolestaan. Mene ja ole siunattu, sillä ei ole mahdollista, että poika, jonka puolesta on rukoiltu noin monin kyynelin, voisi hukkua."

Augustinuksesta tuli myöhemmin yksi 300-luvun suuria hengellisiä johtajia ja opettajia.

Eräs nuori mies oli Alabamassa huumevieroituskeskuksessa. Hän ei saanut eräänä yönä unta, ja meni ulos kävelemään. "Jumala, anna minun elää omaa elämääni", hän huusi pimeyteen. "Jätä minut rauhaan!" Pimeydessä hän kuuli äänen puhuvan sisimpäänsä seuraavat sanat: "Annan sinun olla sitten, kun äitisi antaa minun olla!" Nuori mies alkoi itkeä ja ymmärsi, että hänen äitinsä rukoukset olivat varjelleet häntä kautta syntielämän vuosien. Seuraavana päivänä hän tuli uskoon ja hänen elämänsä muuttui.

Sinun muureillesi, Jerusalem, minä asetan vartijat; älkööt he milloinkaan vaietko, ei päivällä eikä yöllä. Te, jotka ylistätte Herraa, älkää itsellenne lepoa suoko. Älkää antako hänelle lepoa, ennenkuin hän on asettanut ennallensa Jerusalemin, tehnyt sen ylistykseksi maassa. Jes 62:6-7

— Tämä periaate sopii kaikkeen esirukoukseen.

Veljen puolesta

Pamela ja neljä sisarusta ajautuivat pois Herrasta, kun heidän uskova äitinsä ja isoäitinsä kuolivat. Pamela uudistui uskossaan ja tunsi, että hänen on otettava harteilleen se esirukousvastuu, mitä äiti ja isoäiti olivat kantaneet näistä lapsista. Erityisesti Pamela oli huolissaan isoveljestään O'Brienista, joka oli mennyt naimisiin buddhalaisen naisen kanssa.


"Rukoilin ja rukoilin", Pamela kertoo. Huusin taivasta kohti: "Jumala, etkö ole kuullut äitini ja isoäitini rukouksia? Kuinka annoit tämän tapahtua? Veljestäni on tullut epäjumalanpalvelija!"


Sitten Pamela alkoi vähitellen tehdä parannusta ja tunnustaa nöyränä Jumalan edessä perheensä syntejä. Kahden vuoden ajan hän rukoili ja piti paastoja veljensä puolesta — ja niin veli ja tämän vaimo tulivat uskoon.

Puolison puolesta:

Quin Sherrerin täti Betty rukoili 19 vuotta joka päivä, että hänen miehensä Daniel tulisi uskoon. Hän ei koskaan horjunut uskossaan, että eräänä päivänä rukoukseen tulee vastaus.

 

Mitään muutosta ei näyttänyt tapahtuvan. "Kun lamppu kerran sammuu, sen jälkeen ei ole enää mitään elämää", oli Danielin elämänfilosofia. Danielin uskoontullut ystävä sai houkutelluksi hänet seurakunnan kokoukseen, ja kokous kosketti Danielia. Muutaman päivän päästä Daniel oli yksin metsässä kotinsa lähellä, kun hän kohtasi Herran jollakin yliluonnollisella tavalla ja tuli kotiin kalpeana ja vapisten. Se oli joko enkeli tai Jeesuksen ilmestyminen jollakin tavalla, Daniel ei koskaan kertonut yksityiskohtia. Hän rukoili Bettyn ja ystävänsä kanssa neljä tuntia. Tämän jälkeen hän todisti seurakunnassa ja kävi seuraavien kuukausien aikana innokkaasti kokouksissa, kunnes Herra sitten pian sen jälkeen yllättäen kutsui hänet kotiin.

Sukulaisten puolesta

Quin Sherrer toteaa: "Eräs ystävättäreni, jolla ei itsellään ole lapsia, rukoilee joka päivä miehensä 42 sisarenpojan ja -tyttären puolesta. Hän arvelee, että saattaa olla ainoa henkilö, joka rukoilee heidän puolestaan."


Ystäväni ja tuttavani, työtoverini

 

Esirukousvastuualueeseen voivat kuulua myös muut yksittäiset henkilöt, joiden kanssa olen toistuvasti tekemisissä työn, harrastusten yms. merkeissä (asiakas, lasten toverit ja heidän vanhempansa, usein tapaamani pankkivirkailija, jne.). Kenen yksittäisen henkilön puolesta tunnet jostakin syystä taakkaa ja kehotusta rukoukseen?

Voit rohkeasti rukoilla paitsi ei-uskovan henkilön sielun pelastuksen puolesta, myös hänen erilaisten ongelmiensa selviämisen puolesta.

Kirjassa "Rukousevankelionti" (Prayer Evangelism) Ed Silvoso sanoo, että kun joku tuttavamme kertoo meille ongelmistaan, voimme rohkeasti sanoa hänelle, että rukoilemme tämän asian puolesta:

"Saatat ajatella: "Eikö tämän ihmisen pitäisi tulla uskoon ennen kuin voin rukoilla hänen jonkin muun tarpeensa puolesta?" Muista, ettei tämä henkilö itse vielä ymmärrä, että hänen suurin tarpeensa on sielun pelastus. Hän on kertonut sinulle niistä ongelmista, joita pitää suurimpina. Se, että sinä rukoilet hänen asioidensa puolesta ja siunaat häntä, voi tuoda Jumalan avun ja todellisuuden niin lähelle häntä, että se avaa oven myös pelastussanoman välittämiseksi hänelle.

Ajattelet ehkä: "Mitä jos rukoilen eikä tapahdukaan mitään? En haluaisi vahingoittaa Jumalan nimeä ja mainetta." Muista kuitenkin, että kun lupaat tälle ihmisille rukoilla hänen tarpeensa puolesta, et väitä tietäväsi etukäteen, että rukoukseen tulee varmasti myöntävä vastaus. Sinä vain lupaat yksinkertaisesti rukoilla.

 

Ei-uskova ihminen aavistaa, että on joku korkeampi ja viisaampi, jolla on vastaus hänen ongelmiinsa, mutta hänellä ei ole tämän korkean ja viisaan auttajan puhelinnumeroa. Sinä lupaat soittaa taivaaseen tämän puhelinsoiton, ja tällainen apu on kriisin ja ongelmien keskellä kamppailevalle ihmiselle tervetullut."

Esirukousvastuu asuinpaikan perusteella:
Naapurusto, kylä, kaupunginosa, kaupunki, maa

Kun rukoilemme säännöllisesti ihmisten uskoontulon puolesta, siitä voidaan käyttää sanaa "rukousevankeliointi". Puhumme Jumalalle tuttavistasi ja naapureistasi, ennen kuin puhut heille Jumalasta.


Tätä evankeliointia voi arkakin ihminen harrastaa! Rukoilemme, että Jumala siunaisi ihmisiä valollaan ja läsnäolollaan ja avaisi heidän silmänsä, jotka paholainen on sokaissut, kirkastaisi heille pelastuksen tien.

Dutch Sheets kertoo kirjassaan Watchman Prayer seuraavan esimerkin rukouksesta oman naapuruston ja kaupunginosan puolesta:

Charlotten kaupungissa Pohjois-Carolinassa Mary Sisk -niminen sisar järjestää kaupunginosansa uskovien naisten kanssa kolmen hengen rukouskävelyjä, joissa nämä ystävättäret yksinkertaisesti siunaavat alueen asukkaita tämäntyyppisellä rukouksella: "Jumala, me kutsumme Jeesusta, Kunnian Kuningasta tulemaan tänne näiden ihmisten luo. Tule ja tuo kirkkautesi ja valosi tähän kaupunginosaan. Anna siunauksesi täällä asuville perheille."

 

He kertovat, että ovat saaneet rukousvastauksina nähdä suoranaisia ihmeitä asukkaiden elämässä.

Ed Silvoso kertoo kirjassa Prayer Evangelism:


"Eräällä uskovalla naisella Englannissa oli naapuri, joka joutui olemaan vuoteen omana pitkän aikaa. Joka torstai tämän naisen luona kävi ystävättäriä rukoilemassa, ja silloin he aina siunasivat tätä naapurin rouvaa kadun toisella puolella ja rukoilivat hänen puolestaan.

 

Näin jatkui useita kuukasia, kunnes eräänä päivänä naapurin rouva lapsineen tuli tämän uskovan naisen ovelle sanoi: "Tulin kiittämään teitä siunauksista, joita lähetitte minulle, sille niiden vuoksi olen nyt terve." Uskova nainen oli aivan yllättynyt ja kysyi, kuinka naapuri tiesi näistä siunauksista.

​"Tunsin joka viikko nämä siunaukset. Voisitko kertoa minulle enemmän tästä asiasta." Uskovan naisen oli tämän jälkeen helppo johdattaa naapurin rouva ja lapset Jeesuksen luo.

Esirukousvastuu seurakunnasta

"Jos seurakuntalaiset eivät itse rukoile oman seurakuntansa puolesta, ei sen puolesta varmaan rukoile kukaan muukaan."

Esirukousvastuuseen omasta seurakunnasta kuuluvat seuraavat henkilöt ja asiat:

 

  • Saarnaaja ja työntekijät

John Maxwell, suuren seurakunnan pastori, kertoo, millainen esirukoilijoiden joukko hänelle muodostui seurakunnassa, jossa hän toimi 14 vuotta:

"Joka sunnuntai ryhmä rukouskumppaneitani odotti minua ennen jumalanpalveluksen alkua, minkä jälkeen he kulkivat salissa rukoillen kokouksen ja niiden puolesta, jotka tulisivat sinne. Ennen jumalanpalvelusta kävimme toimistossa läpi henkilökohtaisia rukousaiheita. Kerroin, mitä itse odotin ja toivoin tältä kokoukselta. Ennen kokousta he vielä laskivat kätensä ylleni siunaten minua. Kokouksen ja saarnan aikana he olivat koolla ja rukoilivat koko ajan.
Näiden 14 vuoden aikana en koskaan mennyt pitämään kokousta ilman rukouskumppanieni rukoustukea. Viikon aikana rukouskumppanini rukoilivat puolestani päivittäin. Lisäksi kuukauden jokaisena päivänä joku heistä muisti minua rukouksin koko päivän ajan."

  • Henkilöt, joiden kanssa toimin jossain palvelutyössä
     

  • Seurakuntalaiset - erityisesti ketkä?
     

  • Työmuodot - erityisesti mitkä?

Esirukousvastuu lähetystyöstä ja maailman evankelioinnista

Mikä maa tai kansa on sydämelläsi?

Jos et tunne erityistä kutsua, päätä rukoilla jonkin alueen puolesta yksinkertaisesti Jeesuksen käskyn perusteella, että Herra lähettäisi työntekijöitä elonkorjuuseensa!

 

Esirukousten kohteena voi olla esimerkiksi nk. 10/40 -ikkuna — 10 ja 40 leveyspiirien väliin jäävä "ikkuna", jonka alueella elävät maailman vähiten evankelioidut kansat.

Rukous Doa-heimon puolesta: Rohkaiseva todistus yhden miehen kantaman rukousvastuun tuloksista

(Jamie Buckinghamin kirjasta "Look Out World - I'm Me!")

Amerikkalainen kirjailija Jamie Buckingham (joka on toimittanut monille tutun kirjan "Juokse, poika, juokse") oli vierailemassa lähetysasemalla Uuden Guinean viidakossa. Siellä hän kuuli, että raamatunkääntäjät olivat löytäneet aiemmin tuntemattoman heimon, joka asui satojen kilometrien päässä lähimmästä asutuksesta ja kutsui itseään nimellä "Doa".

Buckingham kertoo, että raamatunkääntäjien lentäjä oli huomannut heidän pienen kylänsä keskellä kartoittamatonta viidakkoa. Kaksi kielentutkijaa Wycliff-raamatunkääntäjistä lähti tapaamaan Doa-heimolaisia. Miehet meloivat monta päivää ylös kiemurtelevaa viidakkojokea. Kun vastaan tuli kiviä ja puunrunkoja, he jatkoivat jalan käärmeitä kuhisevan viidakon halki kantaen kanoottiaan. Lopulta he löysivät tämän alle kolmen sadan hengen heimon.

Doalaisilla ei ole kirjoitettua kieltä, eivätkä he olleet koskaan aiemmin nähneet valkoista miestä. He metsästivät jousella ja kalastivat joesta. He eivät koskaan olleet kuulleet Jumalasta.
"Milloin voitte lähettää raamatunkääntäjiä Doa-heimon luo?" Buckingham kysyi Wycliffen Indonesian-osaston johtajalta.
"Siihen menee vuosia", tämä sanoi. "Täällä on yli kaksisataa heimoa ja kieltä. Työn alla on nyt seitsemäntoista kieltä. Doat joutuvat odottamaan."


Buckingham kertoo: "Asia jäi painamaan mieltäni. Kotiin palattuani soitin Raamatunkääntäjien keskustoimistoon ja kysyin, rukoileeko kukaan Doa-heimon puolesta. Wycliffellä on rukousohjelma yli 3600 heimon puolesta. Esirukoilija lupaa rukoilla säännöllisesti hänelle annetun heimon puolesta, kunnes se saa kuulla Jumalan sanan. Doalaisten puolesta ei rukoillut kukaan."

"Sain Wycliffeltä kortin, jonka kiinnitin seinälle tietokoneeni viereen. Siinä luki: "Rukoilen joka päivä Uuden Guinean Doa-heimon puolesta, kunnes se saa Jumalan Sanan omalla kielellään." Alla oli raamatunpaikka, Ps. 65:2: "Sinä kuulet rukouksen: sinun tykösi tulee kaikki liha."

 

Buckinghamilla oli siis selkeä rukousaihe ja Raamatun lupaus sen pohjana.


"Olin jännittynyt ja peloissani tämän tehtävän edessä. En ollut koskaan rukoillut tällä tavalla tuntemattoman kansan puolesta. Olisiko minulla tarpeeksi itsekuria rukoillakseni heidän puolestaan joka päivä?
Aamulla työhuoneessani käynnistän ensimmäiseksi tietokoneeni. Se latautuu noin puoli minuuttia. Yleensä vain istun ja odotan koneen rätistessä, kunnes voin alkaa kirjoittaa. Koska rukouskortti oli tietokoneeni vieressä, päätin käyttää aamuisin tämän puoli minuuttia rukoukseen Doa-heimon puolesta."

Vähitellen Buckinghamille syntyi NÄKY.

 

Hän kertoo, että aamuisin rukoillessaan hän alkoi nähdä sisäisin silmin ruskeaihoisia ihmisiä pienessä kylässään, lapsia leikkimässä joen rannalla, miehiä korjaamassa kanoottiaan, naisia valmistamassa ruuaksi miesten tuomaa saalista.

 

"Näin kuinka he pelkäsivät pahoja henkiä ja kuinka poppamies yritti käskeä näitä voimia.. Rukoukseni venyivät usein viiden tai kymmenen minuutin pituisiksi ja monesti itkin näiden tuntemattomien ihmisten puolesta. Rukoilin, että Jumala lähettäisi Doa-kylään raamatunkääntäjän, joka eläisi heidän kanssaan, opettelisi heidän kielensä, kääntäisi Jumalan Sanan ja opettaisi heidät lukemaan sitä"

 

Kun on hätää sieluista ja selkeät rukousaiheet, rukouksen määrä kasvaa kuin itsestään!

 

Buckingham kertoo, että puoli vuotta myöhemmin hän oli puhumassa Raamatunkääntäjien konferenssissa ja mainitsi eräässä kokouksessa rukoilevansa Doa-heimon puolesta. Kokouksen loppupuolella eräs Indonesiasta saapunut Wycliffen johtokunnan jäsen käytti puheenvuoron.

 

"Juuri viime viikolla", hän kertoi innostuneena, "Peter ja Mary Munnings Kanadasta, jotka ovat Wycliffen kääntäjiä Uudella Guinealla, siirtyivät Doa-kylään käännöstyöhön. Tämä tapahtui vuosia aiemmin kuin oli suunniteltu, mutta oli saatu sana, että Doat toivovat jonkun muuttavan heidän luokseen kääntämään Raamattua... ja Munningsit 'sattuivat' olemaan juuri valmiita lähtemään."

Buckingham sanoo: "Sikäli kun tiedän, olin ollut Doa-heimon ainoa esirukoilija. Ei ollut epäilystäkään siitä, kenen rukoukseen Jumala oli vastannut."


"Nyt minulla on seinälläni toinenkin kortti. Se muistuttaa minua rukoilemaan Peter ja Mary Munningsin puolesta - joita myöskään en ole koskaan tavannut. Mutta koska he auttavat minun ystäviäni doalaisia, myös he tarvitsevat esirukoustukeani."


"Tuntuu, että Jumala vastaa nykyään melkein kenen tahansa rukouksiin!"

Jamie Buckinghamin säännöllinen rukousvastuun kantaminen, joka alkuun oli vain puoli minuuttia päivässä, vaikutti siihen, että Jumalan valo saavutti tämän kaukaisen kansanheimon.


Yksi ihminen - puoli minuuttia päivässä!

Lähde liikkeelle omalta tasoltasi!


Meidän, jotka haluamme tulla esirukoilijoiksi, on lähdettävä nöyrästi liikkeelle siltä tasolta, millä olemme.

Meidän on oltava uskollisia niissä asioissa,
mihin meillä on aitoa rakkautta ja huolta.
Herra antaa Pyhän Hengen kautta vähitellen lisää vastuuta.

Meidän on oltava täysin rehellisiä rukouselämässämme, iloita siitä, mitä saamme kokea omalla tasollamme ja vähitellen kasvaa Jumalan tuntemisessa ja rukouksessa.

Voimme lukea suurista rukoilijoista ja ihmetellä heidän antautuneisuuttaan ja sitä, kuinka Jumala käyttää heitä. Periaatteessa meillä kaikilla on samat mahdollisuudet edistyä ja kasvaa esirukoilijoina.


Mutta se edellyttää sitä, että vaalimme suhdettamme Jumalaan ja olemme valmiita näkemään vaivaa, jollaista liittyy mihin tahansa vastuunkantoon.

Ei pidä vähätellä sitä vastuuta, mikä meillä itse kullakin on. Hoida oma tehtäväsi parhaasi mukaan.

Iloitse siitä, että sinun nimesi on Jumalan esirukoilijalistoilla joidenkin asioiden kohdalla!

> Etusivulle