Miksi, mitä ja miten rukoilla?
Rukous ja herätys, osa 1
Mitä herätys on?
SISÄLTÖ:
1. Herätys on Jumalan keino edistää valtakuntansa asiaa
2. Herätyksen yleinen vaikutus niin uskovissa kuin ei-uskovissa
3. Herätyksen seuraukset
4. Ajatuksia herätyksestä
Mitä herätys on?
Lähteet: "Mitä herätys on" -jakson materiaaleihin on koottu ajatuksia seuraavien kirjoittajien artikkeleista: Tony Cauchi, Selwyn Hughes, James I. Packer, Henry T. Blackaby.
1. Herätys on Jumalan keino edistää valtakuntansa asiaa
Historian suuret herätykset ovat yleensä esiintyneet pitkien hengellisen ja moraalisen alamäen jaksojen jälkeen.
“On tärkeää huomata, että uskonpuhdistuksen jälkeen herätyksiä on ollut yhä useammin. Yhä uudestaan Jumala on uudistanut ja pelastanut sen, mikä on luisunut ihmisen mahdollisuuksien ulkopuolelle.” D. M. Panton
Seurakunnan on oltava elävä ja hereillä voidakseen täyttää tehtävänsä ja suuren lähetyskäskyn.
Herra ei ole haluton lähettämään taivaasta virvoituksen aikoja seurakunnalle ja maailmalle. Historian suurten herätysten kautta Jumalan valtakunnan asia on aina edennyt pitkin harppauksin.
Jumala on käyttänyt historian suuria herätyksiä tärkeänä keinona
-
uudistaakseen alaspainunutta seurakuntaa niin yhdessä maassa kuin samanaikaisesti useissa kansakunnissa ja eri mantereilla
-
elvyttääkseen seurakunnan rukousta, julistusta ja ulospäinsuuntautuvaa työtä
-
vilkastaakseen lähetystyötä, jotta evankeliumia voitaisiin viedä tehokkaammin eteenpäin eri puolilla maailmaa.
Tällä tavalla Jumala pitää seurakunnan elävänä ja säännöllisesti vie valtakuntansa asiaa voimakkaasti enemmän niin määrällisesti kuin maantieteellisesti.
Herätys on Jumalan keino,
lopettaa hengellinen apatia,
välinpitämättömyys ja tappiollisuus,
sytyttää seurakunnassa hengen palo,
saada sadat, tuhannet ja
miljoonat ihmiset
tulemaan Jeesuksen luo
ja muuttaa kansakuntien moraalia.
2. Herätyksen yleinen vaikutus niin uskovissa kuin ei-uskovissa
Herätysten ulkoisissa muodoissa, joihin vaikuttavat monet eri asiat, on varsin paljon vaihtelua. Pinnan alla — niin raamatunaikaisissa kuin sen jälkeisen ajan herätyksissä — on kuitenkin aina tiettyjä, yleispäteviä vaikutuksia, jotka tuntuvat sekä seurakunnassa että sen ulkopuolella.
Herätyksen yleiset vaikutukset voi kiteyttää seuraaavasti:
Tietoisuus Jumalan läsnäolosta
Ensimmäinen, perustavaa laatua oleva tuntemus ja tietoisuus herätyksen aikana on, että Jumala on suurenmoisella tavalla tullut meitä lähelle pyhyydessään, armossaan ja voimassaan.
Jonathan Edwards 1700-luvulla on kuvannut herätysksen vaikutusta näin:
"Herätys tuo ihmisille heidän koko olemuksensa valtaavan, erityisen tunteen Jumalan majesteettisesta valtasuuruudesta ja pyhyydestä."
"Herätys tuo erityisen kaipauksen kohti täydellisempää nöyrtymistä ja palvontaa Jumalan edessä."
Vastaanottavaisuus Jumalan Sanalle
Ihmisten tietoisuus Jumalan läsnäolosta tuo Hänen sanalleen uutta arvovaltaa. Sananjulistus, joka aiemmin teki vain pinnallisen vaikutuksen, koskettaa nyt syvästi kuulijoiden sisäistä maailmaa.
Koetaan todeksi Hepr. 4:12:
“Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija.”
Jumalan sanan kutsu parannukseen, uskoon, pyhitykseen, ylistykseen ja rukoukseen löytää tiensä suoraan kuulijoiden sisimpään, jossa se saa kokonaisvaltaista, kokosydämistä vastakaikua.
Synnintunto ja herkkä omatunto
Syvä synnintunto on aina ollut todellisen herätyksen tuntomerkki.
Ihmisten suurempi innostuminen hengellisistä asioista ei ansaitse nimitystä 'herätys', ellei siihen samalla liity omantunnon herkistymistä ja hengen syvää nöyrtymistä ja murtumista Jumalan edessä.
Herätyksen aikana synnin todellisuus ja viheliäisyys koetaan uudella tavalla, ja ihmiset näkevät tämän asian ennen kaikkea itsessään ja omassa elämässään.
Sana anteeksiantamuksesta ristin kautta tulee ihmisille tärkeämmäksi kuin koskaan, kun he näkevät, kuinka suuresti he sitä tarvitsevat.
Herätykselle tunnusomainen Jumalan pyhyyden läsnäolon tuntu johtaa ihmiset katumukseen ja syntien tunnustamiseen hänen edesään.
Herätysten aikana on nähty ihmisten itkevän ja valittavan syntejään ja kokonaisten seurakuntien lankeavan kasvoilleen Jumalan eteen synnintunnustuksessa ja parannuksenteossa. Lähetystyöntekijät, saarnaajat, vanhimmat ja evankelistat ovat tehneet julkista parannusta
Eräs lähetystyöntekijä kertoo Korean herätyksestä v. 1907: "Rukouksen jatkuessa kuulijoiden ylle laskeutui raskas synnintunto. Salin laidalla joku alkoi itkeä, ja pian kaikki muutkin itkivät. Mies toisensa jälkeen nousi tunnustamaan syntejään, murtui itkien, heittäytyi maahan ja takoi lattiaa nyrkeillään synnin tuskassa.” Kaikki saivat nähdä tämän Jumalan työn, joka sai aikaan ensin synnintuntoa, sitten suurta rauhaa ja anteeksisaamisen iloa.
Synnintunto on kuitenkin vain keino, ei lopullinen päämäärä: Jumalan Henki herättää synnintunnon johtaakseen ihmisen parannukseen. Yksi herätyksen aikojen hätkähdyttävistä piirteistä onkin ollut, kuinka syvään parannukseen ne ovat johtaneet niin uskovia kuin uskosta osattomia.
Parannus ei ole pelkästään katumusta ja synnin tuskaa, vaan kääntymistä ja muuttumista. Pietari johti helluntaipäivänä tuhannet synnintunnon koskettamat ihmiset uskoon, parannukseen ja opetuslapseuteen (Apt. 2:37-42).
Herätys johtaa aina synnintunnon kautta parannukseen ja rakastavan ja anteeksiantavan Herran armon vastaanottamiseen.
“Herätys tuo erityisen synnintunnon uskovan omalle kohdalle sekä näyn syntisten onnettomasta tilasta.” Jonathan Edwards
“Herätys on osoitus siitä, kuinka Jumalan Henki vuodattaa suurten joukkojen ylle synnintunnon, tukkii laittomuuden lähteet, täyttää seurakunnat ja antaa vanhurskauden arvojen tuntua koko kansakunnassa.”
“Se on todellista 'Jumalan liikehdintää' ja luo hengellisen perustan Jumalan siunauksille tulevia sukupolvia varten.” Tri Campbell Morgan Walesin herätyksen aikana 1904
3. Herätyksen seuraukset
Nämä ovat seurauksia edellämainituista herätyksen yleisistä vaikutuksista:
Seurakunta puhdistuu
Herätys saa aikaa seurakunnassa suurempaa puhtautta ja voimaa. Uskovat, jotka ovat olleet synnin siteissä tai erilaisten ongelmien siteissä jopa vuosia, vapautuvat palvelemaan Jumalaa koko sydämestään.
-
Jumalan asiat valtaavat uskovien mielet.
Jumalan kansa uudistuu ja vapautuu luopumuksesta, välinpitämättömyydestä ja passiivisuudesta. Rukous ja seurakuntayhteys tulevat entistä tärkeämmiksi, sanan nälkä lisääntyy
-
Mukavuudenhalu ja itseriittoisuus väistyvät.
Kun herätys tulee, se murtaa syväänjuurtuneet, omaan itseen, mukavuuteen ja nautintoon liittyvät tavat, jotka eivät ole alistuneet oman järkemme tai Jumalan kontrolliin.
-
Jumalan suunnitelmat tulevat etualalle, oma tahto väistyy.
Kun Jumalan lähettää taivaasta voimansa, kaikki, mikä vastustaa Häntä, joutuu väistymään ja murtumaan. Seurakuntien suunnitelmat ja strategiat arvioidaan uudelleen, ja ajallinen saa väistyä. Jumala murtaa ihmisten omaa tahtoa seurakunnissa ja niiden johdossa — ja rakentaa uutta. Jumalan ajoitus, Jumalan tarkoitus ja Jumalan suunnitelmat tulevat keskeisiksi.
-
Pyhitys tulee ensisijaiseksi asiaksi.
Uskovien sisäisenä palona on tulla Jeesuksen kaltaisiksi. Raamatun suuria totuuksia aletaan elää päivittäin ja elämän kaikilla osa-alueilla. Herätyksen koskettamat ihmiset ovat pyhiä ihmisiä. Puhtaasta omastatunnosta Jumalan edessä tulee ensisijaisen tärkeä asia. Kauan tunnustamatta olleet synnit tulevat valoon. Pelko ja häpeä väistyvät anteeksisaamisen ja puhdistautumisen halun tieltä.
-
Uskovat alkavat kokea voimakasta hätää sieluista.
Uskovat alkavat kokea erityistä hätää sieluista. Heidän sisimpäänsä syttyy jatkuva rukous niiden puolesta, jotka eivät vielä tunne Jeesusta. Mikään vähempi kuin sielujen pelastus ei tyydytä herätyksen ajan uskovia. He rukoilevat, että sama vapauttava Henki, joka on saaanut murtaa, uudistaa ja parantaa heidät itsensä, saisi koskettaa myös heidän ystäviään, perheitään, ystäviään ja kaikkia maailman ihmisiä.
-
Rakkaudellinen mieli valtaa alaa.
Herätyksen koskettamat ihmiset muuttuvat rakkaudellisemmiksi toisiaan kohtaan. Vikoilusta ja pahan puhumisesta tehdään parannusta, riitoja sovitaan.
Seurakunta saa uutta voimaa
Seurakunnalle tulee herätyksen aikana tyypilliseksi
-
Kestävä, voimakas rukous.
Kaikki herätys alkaa ja se pidetään yllä rukouksen kautta. Joku on sanonut rukousta herätyksen suurimmaksi hedelmäksi. Herätysten aikana tuhannet ihmiset viettävät rukouksessa tuntikausia.
-
Voimallinen sananjulistus.
Todellinen herätys tunnetaan voimallisesta, raamatullisesta sananjulistuksesta. Herätyssaarnaajat tuovat julistuksessa esiin uskonsa ja kunnioituksensa Jumalan sanaa kohtaan rohkealla, tinkimättömällä julistuksella Jeesuksen Kristuksen rististä.
-
Ulospäinsuuntautuva toiminta omalla paikkakunnalla ja kauempana. Herännyt seurakunta on täynnä elämää, iloa ja Pyhän Hengen voimaa. Jeesuksen nimeä korotetaan ja hänen tahtoaan toteutetaan monin tavoin. Rakkaus, anteliaisuus, vaivannäkö toisten hyväksi, voimakas halu voittaa muita Herralle ovat Jumalan voiman aikaansaamia herätyksen tuloksia.
Sieluja pelastuu suurin joukoin
Herätyksen aikana evankelioiva sananjulistus korostuu ja suuret joukot tulevat uskoon.
Yleensä hedelmä myös pysyy.
Ihmiset vapautuvat siteistä, jotka ovat estäneet heitä tulemaan Jeesuksen luo. Jumalan voima ilmenee monin tavoin. Evankeliumin todistus on hedelmällistä.
Herätyksellä on aina evankelioiva ja moraalisesti puhdistava ja Raamatun arvoja korostava vaikutus yhteiskunnassa.
Kun Jumala herättää seurakuntansa, uusi, ylivuotava elämä vaikuttaa ympäristössä ihmisten uskoontuloa sekä yhteiskunnallisia muutoksia.
Uskovat ovat pelottomia ja väsymättömiä Vapahtajan palveluksessa. He tuovat esiin uudella voimalla niin sanoja kuin tekoja. Jumalan valtakunnan työ kiihtyy ja leviää.
Lukemattomia, radikaaleja uskoontuloja
Todellisen herätyksen aikana tuhannet ja tuhannet ihmiset tulevat lyhyessä ajassa voitetuiksi Jumalan valtakuntaan.
Walesin herätyksessä v. 1859 noin 110000 uutta ihmistä tuli seurakuntiin. Koreassa vuosina 1906-1910 uskoontulleita oli lähes 80000. Uuden Englannin suuressa herätyksessä 1700-luvulla 25000—30000 tuli uskoon.
Duncan Campbell, jota Herra käytti Skotlannin herätyksessä 1940-luvun lopulla, kertoo: “Herätys oli totisesti tullut! Pidimme viiden viikon ajan joka ilta neljä kokousta: klo 19, 22, 24 ja 03."
"Samalla kun kaikki rukoilivat epätoivoisesti, Jumalan Henki liikkui läpi kylien. Ihmiset eivät saaneet unta, valot paloivat taloissa läpi yön. Monet tulivat kodeistaan ulos synnintunnossa, toiset polvistuivat vuoteittensa viereen rukoilemaan Jumalalta anteeksiantoa!"
"Kahden vuorokauden kuluttua kapakka suljettiin, ja se on tänään raunioina.. Ensin tuli kirkkaasti uskoon 14 nuorta miestä, joilla oli tapana juoda siellä, ja kahden vuorokauden sisällä lähes kaikki 12-20 -vuotiaat nuoret olivat tulleet uskoon. Pantiin merkille, että kaikki 18-35 -vuotiaat nuoret miehet löytyivät rukouskokouksista!”
Muita usein esiintyviä seurannaisvaikutuksia ovat:
-
Positiivinen muutos paikkakunnan tai kansakunnan moraalissa
“Kun herätys tulee, se muuttaa paikkakunnan moraalisen ja hengellisen ilmaston.” (Tozer)
Todellisen herätyksen seuraukset ovat kaikkien nähtävissä. Rikollisuus, juopumus ja kaikkinainen moraalittomuus vähenevät. Syntiset tavat jäävät pois, ihmiset vapautuvat epärehellisyydestä yms.
George Otis Jr., joka on tutkinut herätyksiä eri puolilla maailmaa, sanoo herätyksen vaikutuksesta paikkakunnalla:
"Kun yhä useammat paikkakunnan asukkaat tulevat Jeesuksen herruuden alaisuuteen, synnin linnoitukset — korruptio, köyhyys, epäoikeudenmukaisuus ja sorto — alkavat sortua. Herätyksen koskettamat paikkakunnat eivät suinkaan ole täydellisiä paikkakuntia. Tälle maailmalle ominaista väkivaltaa, moraalittomuutta ja välinpitämättömyyttä tavataan myös niillä paikkakunnilla, joissa Jumalan armo on saanut erityisesti ilmetä."
"Hengellinen herätys paikkakunnalla ei tarkoita sitä, että paikkakunnasta tulee synnitön, vaan sitä, että sinne muodostuu terveen kehityksen linja ja sen mukaista hedelmää.
"Herätyksen koskettamia paikkakuntia ei pitäisikään arvioida sen perusteella, mitä niillä ei ole, vaan sen, millaisia ne olivat aiemmin."
-
Parantumisihmeitä
-
Eheytyneitä perheitä
-
Lähetysnäyn syttymistä ja useampien lähettien lähtemistä työkentälle.
4. Ajatuksia herätyksestä
"Taivaasta lähetetyn herätyksen tunnistaa sen hedelmästä: sillä on pitkäaikainen, ihmisten elämää todella muuttava vaikutus."
"Kun ihmiset kaduilla Jumalan tuomion pelossa ja synnintunnossa eivät uskalla avata suutaan, etteivät vahingossa sanoisi kirosanoja;
kun Jumalan sana kohtaa syntisiä suoraan kaduilla ja he itkevät siellä syntejään; kun ilman erityisiä kokouksia ja ilmoittelua Pyhän Hengen voima kulkee yli kaupunkien ja kylien — yliluonnollinen Jumalan voima, joka saa ihmiset syvän synnintunnon valtaan; kun jokaisesta myymälästä tulee saarnatuoli, jokaisesta sydämestä alttari ja jokaisesta kodista temppeli
— se on herätystä!"
Owen Murphy kirjasessa When God Stepped Down From Heaven
"Nykypäivänä sana 'herätys' on monin paikoin menettänyt osan merkityksestään. Meidän sukupolvemme ei ole koskaan nähnyt Jumalan voimallista toimintaa koko kansakuntaa koskettavassa herätyksessä, jollaisia aiemmat sukupolvet ovat historian kuluessa nähneet.
Ihmisten omaan yritykseen perustuvassa herätyksen tavoittelussa luodaan kuva, että herätys automaattisesti seuraa jostakin mallista." Leonard Ravenhill
"Herätys on sitä, kun ulkopuoliset sanovat: 'Herra on tehnyt suuria heitä kohtaan.'" (Ps. 126:2) James A. Stewart
"Herätys ja evankeliointi, vaikka ne liittyvätkin läheisesti toisiinsa, ovat kaksi eri asiaa. Herätys on seurakunnan kokemus, evankeliointi on seurakunnan ilmaisua ulospäin." Paul S. Rees
"Herätyksen ehkä suurin este laajassa mittakaavassa on se, että me pidämme suurista näytelmistä ja esityksistä.
Jumala kuitenkin etsii henkilöä, joka antaa itsensä kokoaan Hänelle.
Aina kun herätyksen tavoitteluun ja rakentamiseen liittyy omaa yrittämistä, omaa kunniaa, omien intressien etsimistä tai itsensä korottamista, Jumala jättää meidät oman itsemme seuraan." Ted S. Rendall
"Herätys on sitä, kun uskovat ovat niin Jumalan kiinniottamia, valtaamia ja Kristuksen rakkauden koskettamia, että he pyrkivät kaiken aikaa väsymättä voittamaan sieluja Hänelle." James A. Stewart
"Herätykseen liittyy aina seurakunnan synnintunto.
Jumalan on saatava tehdä syvää ja perusteellista työtä uskovien sydämissä, sillä oikeasta jumalasuhteesta pois luisunut uskova ei voi herätä ja astua uudenlaiseen Jumalan palvelukseen yhdessä hetkessä."
"Todellisessa herätyksessä uskovat aina ensin näkevät oman tilansa. Herätys on uudenlaisen kuuliaisuuden alku. Herätyksen ensimmäinen askel on syvä parannuksenteko, sydämen pehmeneminen ja murtuminen, nöyrä Jumalan eteen tuleminen ja synnistä luopuminen." Charles Finney
"Herätys on heinäsirkkojen tuhoamien vuotten tulemista korvatuiksi." James A. Stewart
"Herätys on sitä, kun Jumalan ihmiset elävät Hengen voimassa — Hengen, jota ei ole tehty murheelliseksi eikä sammutettu." James A. Stewart
"Azusa-kadun herätys alkoi sieltä, mistä jokaiselle herätykselle tulisi etsiä alkua — parannuksenteon kyynelistä. Se alkoi kyynelistä, se eli kyynelistä — ja kun kyyneleet loppuivat, myös Azusan herätys loppui." A. G. Osterberg
"Jumalan ohjelma Hänen kansansa herättämiseksi on selkeä:
ensin Elia korjaa Herran alttarin, joka on revitty alas. Kaikki alkaa tästä.
Kaikki, minkä synti on raunioittanut, on korjattava tunnustuksella.
Asiat on korjattava meidän ja Jumalan välillä. Jos tätä ei tehdä määrätietoisesti ja perusteellisesti, herätyksen rukoileminen on turhaa." Andrew Gih
"Herätys on sitä, kun Jumalan kansa on pukeutunut pyhyyden kaunistukseen." James A. Stewart
"Herätys on sitä, kun Jumala ilmaisee itsensä pyhyydessään ja vastustamattomassa voimassaan.
Herätys on sitä, että Jumala kohtaa ihmisten maailmaa
antaen sinne tuoreen näyn kunniastaan ja armostaan
ja samalla tuo näkyviin ihmisten syntisyyden ja puutteellisuuden
sekä sen, että he tarvitsevat epätoivoisesti Jumalan armoa." Tony Cauchi
"Meillä voi olla herätys, joka koskettaa yhtä seurakuntaa.
Meillä voi olla herätys, joka koskettaa yhtä kaupunkia.
Meillä voi olla herätys, joka kattaa koko kansakunnan." Leonard Ravenhill
5. Mitä herätys ei ole:
Herätystä ei voi organisoida
Yksi herätyksen harmillisista piirteistä on se, ettei sitä voi organisoida.
Evankeliontia voi organisoida — herätystä ei.
Evankeliointia voi, ja sitä täytyykin tukea varoin — herätystä ei voi tukea.
Evankeliointia voi mainostaa — herätystä ei.
Herätystä ei voi selittää ja järkiperäistää
Toinen harmillinen asia herätyksesä on, ettemme voi osoittaa, miksi ja mistä se alkoi. Herätys on täysin Jumalan toimintaa.
Joku voi pitää jollakin paikkakunnalla herätyskokoussarjan, ja pian koko paikkakunnalla on herätys. Kun hän sitten menee toiselle paikkakunnalle saman ryhmän, saman julistuksen ja saman rukouksen kanssa, vastaanotto ja tulos voi olla aivan erilainen.
Herätystä ei voi ennustaa.
Miksei voi? Koska emme pysty vaikuttamaan tuulenkaan puhallussuuntaan tai ennakoimaan sitä.
Henki, Hengen tuuli, puhaltaa siellä missä haluaa.
Jumala käyttää ketä haluaa, ja usein hän käyttää tuntemattomia henkilöitä, joita me emme valitsisi. Leonard Ravenhill
Herätys ei ole sama kuin herätyskokoukset
Taivaasta lähetetty herätys ei ole uskonnollista viihdettä, jossa joukot kokoontuvat kuulemaan loistavia saarnaajia ja musiikkia; se ei ole myöskään tulosta sensaatiomaisesta mainostamisesta.
Jumalan lähettämää herätystä ei tarvitse mainostaa, ihmiset tulevat itse, koska herätys on todellisuutta!
Herätys on tietoisuutta Jumalasta — tietoisuutta, joka saa otteeseensa koko paikkakunnan. Ihmiset voivat kohdata Jumalan jalkakäytävillä ja kahviloissa.
Suurten evankelioimiskampanjojen kautta toki sadat voivat löytää Herran ja seurakunnat kokea siunauksia, mutta se ei ole vielä sellaista herätystä, joka koskettaa syvästi koko paikkakuntaa tai kansakuntaa — herättäen ja puhdistaen sekä repien maahan vihollisen linnakkeita.
Parannuksenteko ja herätys
Lähde: Dutch Sheets, Praying for America, USA 2001.
Seuraavassa on tiivistettyjä ajatuksia Dutch Sheetsin kirjasta "Praying For America", joka käsittelee kansakunnan heräämistä ja sen edellytyksiä, joista yksi on jumalakeskeinen parannuksenteko.
Virvoituksen ajat seurauksena parannuksenteosta
Yksi Raamatun keskeisistä herätystä koskevista jakeista on Apt. 3:19:
"Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois, että virvoituksen ajat tulisivat Herran kasvoista..."
Ilmaisussa "virvoituksen ajat" on alkukielessä käytetty sanaa kairos joka tarkoittaa "oikeaa, otollista, sopivaa aikaa". Tässä jakeessa ilmaistui periaate on siis: "Parannuksenteko ja kääntyminen luovat otollisen ajan Herran toiminnalle."
Sana "virvoitus" on kreikankielisessä alkutekstissä anapsuksis, jolla on seuraavat merkitykset: "vetää jälleen henkeä", "virvoittaa raikkaalla ilmalla", "saada uutta voimaa", "tulla ennalleenasetetuksi".
Pietari siis sanoo, että jos me vastaamme Herran kutsuun tekemällä parannuksen ja kääntymällä, se luo otollisen ajan, jolloin Hän voi jälleen antaa meidän yllemme virvoittavan henkäyksensä, uudistaa meidät, antaa meille uuden voiman, herättää meidät jälleen vetämään henkeä.
Jumala antoi henkäyksellään elämän Adamille (1 Moos. 2:7).
Hesekiel 37:1-14 kuvaa, kuinka kuolleet luut heräsivät eloon Herran henkäyksestä: "Näin sanoo Herra, Herra: Tule, henki, neljästä tuulesta ja puhalla näihin surmattuihin, että ne tulisivat eläviksi..."
Historian aikana on monesti nähty, kuinka hengellisesti kuolleet ovat vironneet eloon Herran henkäyksestä:
-
1300-luvulla John Wycliffen kautta,
-
1400-luvulla Lollardien liikkeen kautta,
-
1500-luvulla Lutherin ja Calvinin kautta,
-
1600-luvulla puritaanien herätyksen kautta,
-
1700-luvulla molempien Wesleyen, George Whitefieldin ja muiden kautta,
-
1800-luvulla Yhdysvaltojen, Skotlannin, Walesin ja Englannin herätysten kautta,
-
1900-luvulla maailmanlaajuisen helluntailiikkeen kautta.
Me voimme 2000-luvulla luoda Herran Hengen toiminnalle otollisen ajan.
Mitä parannuksenteko on?
Johtuuko se, että me niin usein joudumme “tekemään parannusta” samoista asioista uudelleen ja uudelleen, siitä, ettemme ymmärrä, mitä parannuksenteko on?
Vasta, kun Kristuksen seurakunta täysin ymmärtää parannuksen prosessin ja elää sen mukaan, herätys voi virrata vapaana ja puhtaana. Ilman sitä vedet ovat väistämättä mutaisia, lihan saastuttamia.
On olennaisen tärkeää, että omassa elämässämme teemme parannuksen, jotta todellinen herätys voisi virrata kauttamme ja vaikuttaa viime kädessä koko kansakuntaan.
Parannuksenteko ei ole vain sitä, että käännytään pois synnistä ja lähdetään toiseen suuntaan. Se ei myöskään ole vain sitä, että kadumme syntiämme ja olemme pahoillamme.
Nämä asiat liittyvät parannuksentekoon, mutta jos käsityksemme parannuksesta rajoittuu synnin poispanemiseen ja katumiseen, emme näe parannukseen kuuluvaa muuttavaa voimaa.
Ja koska emme ymmärrä parannusta, liian monet uskovat uudelleen ja uudelleen ohittavat varsinaisen ongelmiensa ja lankeemustensa syyn ja yrittävät päästä suoraan seuraukseen. (Synnistä vapaa elämä tulee seurauksena, kun perusasenne muuttuu oikeaksi.)
Siksi me teemme parannusta samoista asioista uudestaan ja uudestaan. Ja siksi niin pienestä osasta uskoontulleita tulee todellisia, kokosydämisiä Jeesuksen seuraajia.
Parannus on täydellinen mielenmuutos — ei vain mielentila tai mielen tuskaa — jonka saa aikaan Jumalan sanan ilmoitus Hengen herättämälle mielelle.
Parannus ei ole pelkästään päätös, jonka teemme syyllisyydentuntomme perusteella.
Ihmiskeskeinen parannuksenteko
Ihmiskeskeisessä katumuksessa ja parannuksessa keskitymme itseemme ja synnin seurausten välttämiseen:
"Minä haluan välttää tuskan, häpeän tai muut pahat seuraukset, jotka minä joutuisin kokemaan minun tekojeni vuoksi. Jos minä en muutu, seurauksena saattaisi olla minun perheeni menetys, minun työni epäonnistuminen, minun joutumiseni häpeään, minun mahdollinen joutumiseni helvettiin."
Ihmiskeskeisen parannuksen pohjalla on usein pelkkä itsekeskeinen pelko omien tekojen ajallisista ja ikuisista seurauksista.
Ihmiskeskeisessä parannuksenteossa mennään helposti vikaan kolmessa suhteessa:
1. Olemme ymmärtäneet sen "kääntymiseksi ja toiseen suuntaan lähtemiseksi" ja tällä tavalla yrittäneet hypätä suoraan hedelmiin ja seurauksiin.
2. Olemme ymmärtäneet sen katumukseksi syntien tähden, mikä vielä ei ole parannuksen koko kuva ja usein keskittyy omaan itseen.
3. Olemme tarjonneet Jeesusta ihmisille sen suurenmoisen siunauksen ja hyödyn vuoksi, mitä Häneltä voi saada ilmaiseksi. Jeesus ei kuitenkaan pyydä, että me antaisimme hänelle tilaisuuden yrittää korjata elämäämme, vaan hän kutsuu meidät ottamaan ristimme ja seuraamaan häntä.
Jumalakeskeinen parannuksenteko
Todellinen parannus on jumalakeskeinen.
Todellisessa parannuksessa elämämme keskipiste siirtyy itsestämme Jumalaan. Asenteidemme pohjaksi tulee Jumalan näkökulma.
Hän alkaa kasvaa, me vähenemme.
Keskipisteenä ei enää ole ihmisen hyöty. Katumuksen ja parannuksenteon ydin on siinä, että me olemme tehneet syntiä pyhää Jumalaa itseään vastaan ja loukanneet Häntä. (Ps. 51:6)
Daavid löysi todellisen parannuksen, kun hän näki tilansa Jumalan näkökulmasta ja tunnusti syntinsä. Pelkkä murtunut mieli (51:19) ei itsessään olisi riittänyt.
Ihmiskeskeinen “mitä minä voin saada tästä” -evankeliumi ei koskaan johda omaa itseä ristille.
Monet eivät edes ajattele, mitä käytännössä voisi tarkoittaa päivittäinen ristin kantaminen.
Itsekeskeisen evankeliumin perusasenteena on "Jeesus maksoi kaiken, että minä voisin olla onnellinen".
Opetuslapseus, sitoutuminen, itsensä likoon laittaminen, epäitsekäs elämä ja uhraaminen eivät siihen mahdu.
Jumala ei siunaa ihmisen itseä, Hän haluaa sen kuolevan.
"Jos joku haluaa seurata minua, kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua."(Luuk. 9:23).
"Menkää takaisin penkeillenne, ette ole vielä valmiit!"
Charles Finneylla oli tapana julistaa evankeliumia neljänä, viitenä iltana, ennen kuin hän esitti alttarikustun. Hän halusi antaa aikaa todellisen parannusteon kypsymiselle.
Finneyn kokouksissa tapahtui sellaista, että isot miehet saattoivat juosta itkien alttarille kesken saarnan, mutta Finney sanoi heille: “Menkää takaisin penkeillenne, ette ole vielä valmiit!”
Finneyn kokouksissa uskoontulleista lähes kaikki pääsivätkin uskossa ja Jeesuksen seuraamisessa todelliseen kasvuun.
Parannuksen ja herätyksen prosessi
Herätys on prosessi, joka alkaa parannuksenteon prosessista.
On hyvä tiedostaa, etteivät asiat tapahdu yhdessä hetkessä.
Herätys alkaa ensin seurakunnasta, josta se sitten leviää maailmaan.
Elämän vesi on vuodatettava meihin itseemme, ennen kuin se voi virrata meidän kauttamme.
Herran on herätettävä meidät eloon, ennen kuin Hän voi elää meidän kauttamme.
Herran on osoitettava meille ensin meidän heikkoutemme, että Hänen voimansa voi tulla täydelliseksi meidän heikkoutemme kautta.
Herra uskoo armoitustaan ja lahjojaan niille, jotka ajattelevat samalla tavalla kuin Hän.
Kun pääsemme tähän, tuloksena seuraa elämä tälle maailmalle, ja "virvoituksen ajat tulevat Herran kasvoista".