Yhteinen rukous 2:
Rukouskumppanit, -ryhmät ja rukouskokoukset

SISÄLTÖ

Rukouskumppanuuden periaatteita
Raamatun ja historian esimerkkejä rukouskumppanuudesta
Rukouskumppanuuden voima seurakunnassa

Seurakunnan rukouskokouksen tulisi olla rukouskokous
Miten johdetaan rukouskokousta
Rukouskokouksen perusmalli
Miten rukoilla ryhmän jäsenenä
Rukouskokouksen rukousaiheet

Yhteinen rukous on usein välttämätöntä rukousvastauksen saamiseksi.

 

Yhteisellä rukouksella on voimakkuus- ja laajuustasoja riippuen rukoilijoiden määrästä ja rukouksen laadusta.

 

  • Ensimmäinen taso on rukouskumppanuus, rukoileminen yhdessä toisen henkilön kanssa. 

  • Rukouskumppanuutta laajempi yhteisen rukouksen muoto on rukousryhmä. 

  • Seuraava taso on rukousliike, joka voi olla paikkakunnallinen, kansallinen tai kansainvälinen.

Rukouskumppanit 

Lähteet:
Tom White, Breaking Strongholds. How Spiritual Warfare Sets Captives Free. 1993 USA. 
Rukouskumppanuutta käsittelee erityisesti David Mainsin kirja "Two Are Better Than One: A Guide to Prayer Partnerships That Work" 

Aihetta käsittelee myös John Maxwellin kirja "Partners in Prayer"

 


Rukouskumppanuuden periaatteita

 

Rukoileminen yhdessä toisen henkilön kanssa lisää sitoutumista rukoukseen ja sen säännöllisyyttä.

Yhdessä rukoileminen myös kasvattaa uskoa, koska rukoilijat ymmärtävät toimivansa tavalla, jolle Jeesus on luvannut siunauksen ja tuloksen. Jeesus sanoi:

"jos kaksi keskenään sopii mistä asiasta tahansa, että he sitä anovat niin he saavat sen minun Isältäni, joka on taivaassa." Matt 18:18-20

 

Yhdessä rukoileminen edellyttää samaa "hengellistä aallonpituutta", toisen ymmärtämistä, henkien harmoniaa. Se edellyttää yhteistä motivaatiota ja näkyä. 

Yksi seurakuntien suurimpia käyttämättömiä voimavaroja on avioparien rukouskumppanuus ja heidän yhteiseen sopimukseensa perustuvat rukoukset. (Tom White)

Quinn Sherrer kertoo kirjassaan "Miten voit rukoilla lastesi puolesta" (How To Pray For Your Children), että hänen paras rukouskumppaninsa on ollut hänen aviomiehensä, jonka kanssa he ovat vuosien varrella rukoilleet lastensa puolesta. Kumpikin rukoilee ensin nimeltä mainiten lapsen puolesta käyttäen jotakin raamatunpaikkaa, minkä jälkeen he sanovat yhdessä “Amen, Herra, rukoilemme tätä keskenämme sopien”.

Sherrer kertoo, että naiset, joiden aviomiehet eivät olet tottuneita systemaattiseen rukoukseen tai sopimusrukoukseen, kysyvät häneltä usein: "Miten saan mieheni rukoilemaan kanssani?" 

Hän ehdottaa aviopuolison rohkaisua yhteiseen rukoukseen esim. lasten puolesta kysymällä:
— Sopiiko sinulle, että rukoilemme niin, että minä ensin rukoilen ääneen lastemme puolesta, ja sitten sinä sanot “amen”?


Jos miehesi ei ole tottunut rukoilemaan ääneen, voit antaa hänen rukoiltavakseen Raamatun jakeiden perustalle kirjoitettuja rukouksia, joihin itse sanot "amen" ilmaistaksesi, että rukoilette asian puolesta yhdessä sopien.


Jokaisella sananjulistajalla ja hengellisellä johtajalla tulisi olla tukenaan rukouskumppaneita.

Missä tahansa taistelussa, joka on taistelemisen arvoinen, tarvitaan enemmän voimavaroja kuin mitä johtajalla itsellään on. (John Maxwell)

Raamatun ja historian esimerkkejä rukouskumppaneista

 

Rukouskumppanuudesta ja hengellisen johtajan tukemisesta löytyy esimerkkejä jo Vanhasta testamentista.

 

2 Moos 17:8-13 kertoo, kuinka Aaron ja Hur olivat Mooseksen tukena. Kun Joosua taisteli amalekilaisia vastaan, Mooses oli kukkulan laella Herran sauva kädessään Aaronin ja Hurin kanssa.

 

Niin kauan kuin Mooseksen kädet olivat koholla, olivat israelilaiset voitolla, mutta kun hän päästi kätensä vaipumaan, olivat amalekilaiset voitolla. Kun Mooseksen kädet väsyivät, Aaron ja Hur ottivat kiven hänen istuimekseen. Sitten he kannattelivat hänen käsiään kummaltakin puolen, niin että hän jaksoi pitää niitä ylhäällä auringonlaskuun saakka. Näin Joosua voitti amalekilaiset ja heidän sotajoukkonsa.

 

Yksin Jumala tietää, kuinka hiljaiset, "kulissien takana" rukoillut esirukoukset ovat muuttaneet maailmaa ja historiaa.

 

Rukouskumppanien osuus Jumalan valtakunnan työn menestyksessä selviää suurimmalta osaltaan vasta taivaassa, mutta tiedossa on silti historian varrelta suurten julistajien elämästä monia innoittavia todistuksia:

Vuonna 1830, yhden vuoden aikana, Charles Finneyn kautta tuli uskoon 1,000 New Yorkin Rochesterin 10,000:sta asukkaasta. Finney sanoi, että hänen salaisuutensa oli Abel Clary -niminen mies: 

"Abel Clary rukoili niin kauan kuin minä julistin ja palvelin, eikä koskaan lopettanut, ennen kuin minä olin lopettanut. Hän ei koskaan esiintynyt julkisesti, vaan oli täysin antautunut rukoukseen." 

Vuonna 1909 kanadalainen lähetystyöntekijä Jonathan Goforthin työalueella Kiinan Mantshuriassa syntyi suuri herätys. Myöhemmin samana vuonna hän Lontoossa käydessään tapasi pyörätuolissa olevan esirukoilijasisaren, jolle kertoi työalueensa tapahtumista. Nainen näytti Goforthille muistikirjaansa, johon oli merkinnyt kolme päivää, joina oli kokenut erityistä voimaa ja rukoustaakkaa Goforthin työn puolesta. Juuri noina päivinä Goforthin kokouksissa oli ollut suurin voima. 

Yksi historian kuuluisimmista saarnaajista, C. H. Spurgeon on sanonut: 
"Aina kun Jumala aikoo toimia voimallisesti, Hän ensin herättää ihmisiä rukoilemaan." 
Spurgeon on sanonut, että hänelle itselleen kirkastui jossakin vaiheessa, ettei hänen julistustyönsä menestys johtunut hänen saarnoistaan tai toimistaan, vaan esirukouksista. Hänen saarnatuolinsa portailla istui aina hiljainen rukouskumppani, eräs lukutaidoton veli, joka rukoili Herralta siunausta ja menestystä Spurgeonin julistukselle.

William Careystä, jota pidetään nykyaikaisen lähetystyön isänä, on kirjoitettu paljon kirjoja. Hän perusti Britannian lähetysyhdistyksen ja lähti itse Intiaan, jossa vietti 42 vuotta. Yhdessä työtovereidensa kanssa hän käänsi Raamatun 26 Intian kielelle ja Uuden testamentin tai sen osia vielä 25 muulle kielelle.

Mutta harva muistaa hänen liikuntakyvyttömän sisarensa, joka vuoteen omana taukoamatta rukoili veljensä työn puolesta. William kirjoitti sisarelleen työnsä yksityiskohdista ja ongelmista, ja sen jälkeen sisar rukoili näiden asioiden puolesta tunti tunnilta, päivä päivältä, viikko viikolta.

 

Carey ja hänen sisarensa ovat esimerkki hengellisestä rukousyksiköstä, rukouskumppaneista. Kumpikin osapuoli on omalla tavallaan työssä mukana, ja kummankin työn arvoon ja sen palkitsemiseen voi varmasti soveltaa periaatetta: "Taisteluun menevällä ja kuormaston luo jäävällä on oleva yhtäläinen osuus, heidän on jaettava tasan." 1 Sam. 30:24

Apostoli Paavali tarvitsi toisten esirukousta. Yhä uudelleen hän kirjeissään pyysi rukousta puolestaan.


Hengelliset johtajat, sananjulistajat, saarnaajat ja lähetystyöntekijät ovat vihollisen erityisessä tähtäimessä, koska heidän mahdollinen epäonnistumisensa, lankeemuksensa tai vaikeutensa toteuttaa tehtäväänsä vaikuttavat moniin muihin. Sitä suuremmalla syyllä heillä tulisi olla taustanaan voimakas esirukoustuki.

Rukoilemalla lähetystyöntekijöiden ja lähetysjohtajien puolesta voit olla mukana lähetystyössä "rukouslähettinä" ja toteuttaa Jeesuksen lähetyskäskyä. 


Suhtaudu rukoilijantehtävääsi vastuutyönä, jonka hoidat uskollisesti. 


Voit käyttää seuraavaa viikko-ohjelmaa rukoillessasi seurakuntasi saarnaajan, lähetystyöntekijän tai sananjulistajan puolesta:

Sunnuntai: Jumalasuhde, henkilökohtainen hengellinen kasvu
Maanantai: Suotuisat ja ongelmattomat ihmissuhteet: suhteet työtovereihin, seurakuntalaisiin, muihin seurakuntiin, hengellisen kentän vaikuttajiin, seurakunnan ulkopuolisiin ihmisiin 
Tiistai: Jumalan kuuleminen, selkeä näky
Keskiviikko: Varjeltuminen ja hyvinvointi ruumiin, sielun ja hengen puolesta
Torstai: Varjeltuminen vaaroilta ja vihollisen hyökkäyksiltä
Perjantai: Ajankohtaiset projektit ja asiat
Lauantai: Perheenjäsenet

(Beth Alves, Intercessors International Prayer Manual)

Rukouskumppanuuden voima seurakunnassa

John Maxwell kertoo kirjassaan Partners in Prayer sekä Pastornetin sivuilla, kuinka rukouskumppanit vaikuttivat ratkaisevasti hänen seurakuntansa kasvuun. 

Ohessa otteita hänen todistuksestaan:

Kaikki alkoi kohdallani v.1981, kun olin juuri muuttanut San Diegoon toimiakseni Skyline Wesleyan Church -seurakunnan vanhempana pastorina. 

Ensimmäisten viikkojen aikana käytin suurimman osan ajastani seurakunnan työntekijöiden erikoisosaamisen arviointiin. Eräänä tiistaiaamuna minua tapaamaan halusi tulla Bill Klassen -niminen tuntematon mieshenkilö, jolle ajattelin voivani antaa 15 minuuttia selvittääkseni, mitä hän tarvitsi ja ehkä auttaakseni häntä, minkä jälkeen jatkaisin töitäni. 

Tomistooni astui noin 60-vuotias valkotukkainen mies. Hän sanoi: “John, uskon, että Jumala on kutsunut minut — tavallisen seurakuntalaisen — rohkaisemaan pastoreita ja rukoilemaan heidän puolestaan. Tulin tänä aamuni luoksesi rukoillakseni puolestasi.”

Olin mykistynyt, koska mitään tällaista ei ollut aiemmin tapahtunut minulle. Olin ollut 30 vuotta Jumalan valtakunnan työssä, eikä kukaan seurakuntalainen ollut koskaan ottanut tällä tavalla asiakseen rukoilla puolestani. Olin aina ajatellut että rukous oli minulle, pastorille, kuuluva tehtävä.


Seurakuntalaiset on kutsuttu rukoilemaan 

John Maxwell toteaa, että voimallisia asioita tapahtuu, kun seurakuntalaiset alkavat rukoilla hengellisten johtajiensa ja työntekijöidensä puolesta. Hän jatkaa:

 

Siitä päivästä alkaen kun Bill Klassen tuli toimistooni, seurakunnassa alkoi tapahtua ihmeellisiä asioita.

Billistä tuli minulle rukouskumppani ja esirukoilija, ja hän auttoi minua rakentamaan seurakuntaan rukouskumppanien verkoston. Työni puolesta rukoilemaan sitoutuneita seurakuntalaisia oli alussa 31, ja heidän lukumääränsä kasvoi 120:een. 

Näiden 14 vuoden aikana Jumala muutti seurakuntamme näiden rukoilijoiden esirukoustyön kautta. Seurakunnan jäsenmäärä kasvoi n. 1,000:sta lähes 3,500:een. Kaikki työmuodot kukoistivat, toiminnassa mukana olevien seurakuntalaisten määrä kasvoi 112:sta yli 1,800:een.

Mutta numerot eivät kerro siitä, missä Jumalan voiman vaikutus oli suurin — ihmisten muuttuneesta elämästä. Tuhansien ihmisten elämä muuttui heidän tullessaan uskoon, ja myös omat rukouskumppanini kasvoivat hengellisesti ja saivat kokea Jumalan ihmeitätekevää voimaa päivittäisessä elämässään.

Näinä vuosina Jumala siunasi myös itseäni, kasvatti minua hengellisesti ja pätevöitti palvelutyössäni. 


Kunnia ja kiitos tästä kaikesta kuuluu Jumalalle. Mutta se, että Pyhän Hengen voima pääsi toimimaan ja varjeli minua päivästä toiseen, johtui rukouskumppanien panoksesta.


Esimerkki rukouskumppanuuden toiminnasta seurakunnassa
 

John Maxwell kertoo, kuinka rukouskumppanuus on toiminut hänen seurakunnassaan:

Joka sunnuntaina ryhmä rukouskumppaneitani odotti minua ennen jumalanpalveluksen alkua, minkä jälkeen he kulkivat salissa rukoillen kokouksen ja niiden puolesta, jotka tulisivat sinne. Monesti näin esirukoilijan istuvan ennen kokouksen alkua jonkun tietyn henkilön paikalle rukoilemaan tämän puolesta. He polvistuivat myös alttarille rukoilemaan niiden puolesta, jotka siinä kokouksessa tulisivat esiin. He rukoilivat myös saarnatuolin luona siunaten saarnaa, jonka siinä kokouksessa pitäisin. 

Sitten kokoonnuimme toimistooni, jossa kävimme läpi henkilökohtaisia rukousaiheita. Kerroin, mitä itse odotin ja toivoin tältä kokoukselta. Ennen kokousta he vielä laskivat kätensä ylleni siunaten minua. Kokouksen ja saarnan aikana he olivat yhdessä koolla ja rukoilivat koko tilaisuuden ajan. 

Näiden 14 vuoden aikana en koskaan mennyt pitämään kokousta ilman rukouskumppanieni rukoustukea. Viikon aikana rukouskumppanini rukoilivat puolestani päivittäin. Lisäksi kuukauden jokaisena päivänä joku heistä muisti minua rukouksin koko päivän ajan. 

Kaksi ja puoli vuotta sitten Jumala johti minut kokoaikaiseen työhön palvelemaan sananjulistajia ja pastoreita. Mutta Skyline-seurakunnan rukouskumppanit jatkavat työtään uuden pastorin puolesta —ja seurakunta jatkaa kukoistustaan ja kasvuaan.

Kun yksi seurakuntalainen päättää rukoilla

John Wesley on sanonut:

"Kun Jumala toimii, Hän toimii aina vastauksena rukoukseen."


Maxwell sanoo: "Olen varma, ettei Jumala olisi voinut siunata seurakuntaamme ja omaa palvelutyötäni sillä tavalla kuin hän teki, ellei olisi ollut Bill Klassenia, rukoukselle antautunutta yksittäistä seurakuntalaista — joka rukoilee puolestani vielä tänäkin päivänä. Ei tarvita muuta kuin yksi ihminen, jonka sydämen asiana on siunata ja rukea rukouksein seurakuntaa ja sen johtajaa." 

Herätys on mahdollinen, mutta se alkaa aina yhdestä ihmisestä. Oletko sinä se ihminen?

Sinun ei tarvitse ollas erityislahjakkuus. Riittää, että olet uskova. 
Sinusta voi tulla voimakas rukouskumppani ja esirukoilija seurakuntasi ja sen johtajien tueksi.


Kun Jumala pääsee ensin muuttamaan sinut ja sinun rukoustesi kautta muita, herätyksen tuli voi levitä koko seurakuntaan.
Ja kuka voi vastustaa seurakuntaa, jossa palaa Jumalan tuli?

 

Rukousryhmät ja rukouskokoukset

Rukousryhmällä tarkoitetaan varta vasten rukousta varten kokoontuvaa joukkoa: kodissa kokoontuva ryhmää, seurakunnan rukouskokouksen osanottajia jne.

Rukousryhmän periaatteita voi soveltaa myös muihin ryhmiin, jotka kokoontuvat säännöllisesti päätarkoituksenaan jokin muu asia, esim. Raamatun tutkiminen, seurakunnan jonkin työmuodon palaveri, vanhimmiston kokous yms., mutta joiden kokoontumisiin sisältyy selkeä rukousjakso.

 

Seuraavassa käsitellään rukouskokouksia ja niiden kulkua helpottavia käytännön seikkoja.

 
Seurakunnan rukouskokouksen tulisi olla rukouskokous


"Miksi seurakuntalaiset eivät käy rukouskokouksissa?" on erittäin usein esitetty kysymys.

Syy rukouskokousten vähään kävijämäärään ei välttämättä ole siinä, että rukous ei kiinnosta seurakuntalaisia. Päinvastoin - he ehkä nimenomaan haluaisivat rukoilla, mutta rukouskokouksessa ei heidän mielestään ole riittävästi aikaa rukoukseen. 

 

Kaikilla seurakuntalaisilla ei ole riittävästi kiinnostusta tai voimia lähteä arki-iltana työpäivän jälkeen tilaisuuteen, jossa rukoukselle jää käytännössä vain vähän aikaa saarnan, laulujen ja erilaisten terveisten ja todistusten jälkeen. Heiltä menee käytännössä koko arki-ilta siihen, että he voivat rukoilla puoli tuntia.

Kokouksessa, joka on nimetty rukouskokoukseksi, tehokkaalle rukoukselle tulisi varata suurin osa kokousajasta. Tällöin rukoilijat ehtivät rauhassa ja tehokkaasti käydä läpi vastuullaan olevat rukousasiat ja kokouksessa esiin tulevat ajankohtaiset tarpeet.

Rukouskokouksen ei tarvitse olla yhtä pitkä kuin sunnuntaikokouksen. Kokouksen alkuun riittää lyhyt johdantopuhe, joka voi sisältää myös tiiviin opetuksen. Rukouskokouksen lyhyessä sananopetusjaksossa on hyvä tilaisuus antaa seurakuntalaisille ja ryhmäläisille opetusta nimenomaan rukouksesta.

Tämän jälkeen voidaan käyttää aktiiviseen rukoukseen 45 minuuttia tai tunti. (Sopivin pituus aktiiviselle yhteiselle rukoukselle länsimaiseen kokouskäyntäntöön tottuneessa ryhmässä on Peter Wagnerin tutkimusten mukaan tavallisissa oloissa noin tunti.)

Jos kokouksen johtaja antaa rukouksen tai ylistyksen jatkua pitempään kuin mitä rukoilijoiden valmius, tottumus ja kokouksen henki sallisivat, ihmiset voivat väsyä ja rukouksen henki heiketä.

"Kokouksen pituus ei tuo Henkeä, mutta Henki voi tuoda kokoukseen pituutta. Pitkällä kokouksella ei luoda rukouksen tuskaa, mutta rukouksen tuska voi luoda pitkän kokouksen."

Pitkien kokousten rukous ei välttämättä ole kokonaisuudessaan tehokkaampaa kuin rajoitetun pituisissa tilaisuuksissa. Rukouksen määrä ei korvaa sen laatua.

Voidakseen rukoilla aktiivisesti ja palavasti tunninkin verran rukoilijat ja rukouksen vetäjä yleensä tarvitsevat konkreettista opetusta ja tietoa rukouksesta ja rukoilemisesta — tunti voi muuten tuntua pitkältä ajalta.

Monien tuntien, jopa yön yli kestävään rukoukseen ja Jumalan odotukseen tarvitaan voimakas yhteinen motivaatio ja myös kokemusta ja tietoa rukouksesta.

Rukouskokouksen tulisi myös olla sellainen, ettei kenenkään tarvitse aristella sinne tuloa. Hiljaisempien henkilöiden ei pitäisi joutua pelkäämään, että heitä pyydetään rukoilemaan ääneen että tai heidät laitetaan pienempään rukouspiiriin parin kolmen muun heille tuntemattoman henkilön kanssa rukoilemaan yhdessä.

Miten johdetaan rukouskokousta 

Rukouksella ja rukouskokouksella ei ole yhtä ainoaa oikeaa kaavaa tai tyyliä, jota pitäisi aina noudattaa. Ole joustava ja tarkkaile läsnäolijoiden reaktioita ja kokouksen henkeä.

 

Ota huomioon, millaisia ihmisiä on paikalla ja mikä on heidän taustansa. Arvioi heidän hengellinen kypsyytensä ja kokemuksensa.

Jos paikalla on uusi tulokas, joka on rukouskokouksessa ehkä ensimmäistä kertaa, voit tiedottaa siitä muille tervetulosanoillasi. Näin muut osaavat ottaa asian huomioon. Uusi tulokas saattaa "säikähtää" voimakasta rukousta, jos hänelle ei ole selitetty asioita etukäteen.

Perusperiaatteena voi pitää sitä, että kokouksen tulisi sisältää yhteisen rukouksen neljä peruselementtiä tilanteeseen sopivassa järjestyksessä ja sopivassa keskinäisessä suhteessa:

  • Toinen toisten siunaaminen ja toisten kuormien kantaminen (konkreettista rukousta paikallaolijoiden tarpeiden puolesta)

  • Voiman moninkertaistaminen rukoustaistelussa Jumalan valtakunnan leviämiseksi (Rukoillaan yhdessä isompien asioiden, esim. lähetystyön ja Suomen nuorison puolesta.)

  • Kollektiivisten askelten ottaminen hengen maailmassa (Esim. rukoillaan sitoutuneesti, että oman seurakunnan näky kirkastuisi tai armolahjat alkaisivat toimia seillä enemmän.)

  • Yhteinen ylistys ja kiitos 

    (Näitä seikkoja käsitellään tarkemmin jaksossYhteisen rukous, osa 1.)
     

Näiden neljän elementin keskinäiden suhde on viime kädessä seurausta siitä, miten Henki vaikuttaa. Jossakin kokouksessa saattaa olla voimakas ylistyksen henki, toisella kertaa taas syntyy voimakas toisten siunaamisen ilmapiiri.

Epätasapainosta voi puhua, jos ryhmän kokouksissa jokin elementti jatkuvasti vie valtaosan ajasta tai jos jokin elementti tai jotkut elementit puuttuvat kokonaan: jos kokouksissa ei tehokkaasti ja järjestelmällisesti kanneta joitakin tärkeitä rukousaiheita, jos rukouksessa ei ole selkeää yhteistä ylistystä, jos kokous sisältää pääasiassa ylistystä, jne.

Erota aikaa sille, että läsnäolijat saavat tuoda esiin omat rukousaiheensa.

Totuta läsnäolijat kertomaan rukousaiheensa selkeästi ja nasevasti, etteivät puheenvuorot venyisi todistuksiksi tai pitkiksi taustojen selvityksiksi, jotka vievät aikaa yhteiseltä rukoukselta ja toisten rukousaiheilta.

Huolehdi siitä, että jokaisen aiheen puolesta rukoillaan riittävästi eikä yksikään esiintuotu asia jää ilman rukoustukea.

Hyvä tapa on kirjoittaa suullisesti esitettävät asiat ja niiden esittäjät muistiin. Tällä tavalla pystyt ottamaan kaikki asiat esiin rukouksen aikana unohtamatta aiheita tai yksityiskohtia.

 

Voit tilanteesta riippuen tehdä myös niin, että kun henkilö on tuonut esiin rukoustarpeensa, rukoilette asian puolesta saman tien sen ollessa kaikkien tuoreessa muistissa, minkä jälkeen seuraava henkilö esittää asiansa.

Huolehdi siitä, että kaikki läsnäolijat, joilla on tärkeä tai kiireellinen rukoustarve, tulevat autetuiksi.

 

Pienemmissä kokouksissa, joissa on alle 50 läsnäolijaa, henkilökohtaisia rukousaiheita ei yleensä ole enempää kuin voidaan yhdessä käsitellä kohtuullisessa ajassa.

 

Isommissa kokouksissa voi tarvittaessa tehdä niin, että varsinaisen kokouksen jälkeen rukousta jatketaan pienemmissä ryhmissä. Tällöin kaikki rukoustukea tarvitsevat saavat osakseen riittävästi aikaa, huomiota ja tehokasta rukousta.

Varaa aikaa rukousvastausten esittämiselle.

Rukousvastaukset innoittavat ja rohkaisevat ryhmäläisiä rukoustyössä, ja he näkevät konkreettisesti, että heidän rukouksensa todella muuttaa asioita.

Pyri siihen, että rukousten aihepiirit etenevät loogisesti eikä rukous siirtyile edestakaisin aiheesta toiseen.

On helpompi ja selkeämpi rukoilla, kun läsnäolijoiden omat rukousaiheet, seurakunnan asiat, paikkakuntaa, maata ja lähetyskenttiä ym. koskevat asiat pidetään toisistaan erillään ja niihin keskitytään vuorollaan omalla ajallaan.

Kun tiettyjä esirukousaiheita pidetään esillä jokaisessa kokouksessa, seurakuntalaisille muistutetaan näiden asioiden tärkeydestä ja seurakunnan vastuusta: rukous oman maan herätyksen ja esivallan puolesta, oman paikkakunnan puolesta, seurakunnan työntekijöiden ja maailmanlaajuisen lähetystyön puolesta, jne.

Tarkkaile kokouksen kulkua niin, ettei siihen pääse tulemaan pitkiä hiljaisuuksia ja "kuolleita" hetkiä, jotka voivat sammuttaa rukouksen henkeä. Valmista etukäteen riittävästi rukousaiheita ja totuta kokouksessa kävijät siihen, että jokainen voi rukoilla ääneen useampia kertoja.

Kokemus on osoittanut, ettei kuolleita hetkiä kannata yrittää ehkäistä tai täyttää sellaisilla keinoilla kuin esim. pyytämällä jokaista läsnäolijaa vuoron perään ylistämään Jumalaa Hänen eri ominaisuuksistaan. Läsnäolijat kyllä huomaavat, että kyseessä on vain keinotekoinen hiljaisuuden täyttäminen.


Hyväksi kokouksen aktivointikeinoksi ei ole osoittautunut myöskään se, että läsnäolijoita kehotetaan rukoilemaan vierustovereidensa puolesta tai 2-3 hengen ryhmissä. Joillekin tällainen rukous on luontevaa, mutta monet voivat kokea sen kiusallisena. 

Pidä mukanasi itsesi ja läsnäolijoiden käyttöön malleja perusrukouksista eri aiheiden puolesta sekä lista raamatunpaikoista, joita voi tarvittaessa käyttää eri rukoustilanteissa.

Hyvä keino aktivoida ja opettaa ihmisiä rukoilemaan ääneen on pyytää heitä rukoilemaan kirjallisten rukousmallien pohjalta.

 

Rukoilija voi edetä rukousmallin kohtien mukaan käyttäen niissä rukousaiheena olevan henkilön nimeä. Hän voi poimia mallista joitakin yksittäisiä kohtia ja täydentää rukousta omin sanoin. Rukoilija voi käyttää hyväkseen mallissa olevia raamatunpaikkoja ja vedota niihin rukouksessaan. 


Tämä käytäntö vähentää rukoilijoiden "suorituspaineita", tuo rukoukseen monipuolisuutta ja opettaa ihmisiä rukoilemaan Raamatun sanaa käyttäen. On helpompi rukoilla, kun ei tarvitse miettiä, mitä asioita voi rukoilla kyseiseen asiaan liittyen tai mikä raamatunpaikka olisi sopiva.

 

Tämä on hyvä keino varsinkin vastauskoontulleiden rohkaisemiseksi rukoilemaan esim. kotikokouksissa. Tällä tavalla uusikin tulokas osaa rukoilla tasavertaisesti kokeneempien kanssa. Saatuaan käsityksen siitä, mitä asioita esirukous eri aiheiden puolesta voi sisältää ja miten Raamatun sanoja käytetään rukouksessa, hän osaa pian rukoilla ilman mallia.

Tämä myös tuo rukouksiin perusteellisuutta ja auttaa välttämään kuolleita hetkiä.
(Tällaisia malleja löytyy Rukous.netin osiosta "Mallirukouksia")

Rukouskokouksen perusmalli

Edellä esitetyn pohjalta voi kiteyttää yksinkertaisen mallin rukouskokousten jäntevöittämiseksi:

Sano rukoilijoille, että jaatte rukouksen neljään pääjaksoon, ja että itse johdat siirtymistä jaksosta toiseen. Selitä, miten ja mitä kunkin jakson aikana rukoillaan.

1. Ylistys ja kiitos

 

Tämä jakso käytetään kokonaan Jumalan ylistämiseen ja kiitokseen. Sovitaan, ettei tänä aikana esitetä Jumalalle mitään pyyntöjä, sillä ylistys "lipsahtaa" pyyntöjen puolelle hyvin helposti.  Pyynnöille ja esirukoukselle on varattu oma aikansa.

Tällä tavalla mahdollistetaan aktiivinen ylistys ja kiitos sekä noudatetaan periaatetta, että Jumalaa lähestytään kiitoksen kanssa. 


Samalla luodaan rukoukselle otollinen ilmapiiri, pohjustetaan kokouksen joustava ja eheä eteneminen ja vältetään käytäntö, jossa välittömästi rukouksen alussa rukoillaan kaikkien esirukousaiheiden puolesta mainitsemalla ne nopeasti. 


Jos aiheet käydään läpi liian nopeasti eikä niihin syvennytä, rukoilijoille jää helposti tunne, ettei niiden puolesta ole rukoiltu tarpeeksi. Tällöin eri rukoilijat saattavat kokouksen aikana palata samoihin aiheisiin useitakin kertoja, ja rukouksen johdonmukainen kulku saattaa olla vaikeaa kokouksen alkuhetkistä lähtien. 

 

2. Paikallaolijoiden henkilökohtaiset rukousaiheet

Selitä rukoilijoille, että tässä jaksossa siunaatte toinen toistanne ja kannatte toinen toisenne kuormia.

Tämän jakson aikana rukoillaan tehokkaasti ja painokkaasti paikallaolijoita ja heidän läheisiään koskevien rukouspyyntöjen puolesta. Paneudutaan yhteen aiheeseen kerrallaan ja keskitytään siihen kaikki yhdessä samanaikaisesti. Tällöin ei jää tunnetta, että aiheeseen pitäisi vielä palata. Tilanteesta riippuen rukoilijat voivat esim. kerääntyä rukouksen kohteena olevan henkilön ympärille siunaamaan häntä ja rukoilemaan hänen puolestaan.

Tässä jaksossa keskitytään rukoilijoihin itseensä liittyviin asioihin. Jos joku ehdottaa rukousaiheeksi esim. Suomen herätyksen puolesta rukoilemista, sen puolesta rukoillaan seuraavassa jaksossa muiden yhteisten asioiden yhteydessä.

3. Yhteiset esirukousaiheet

Kun rukoilijoita itseään koskevat asiat on käyty läpi, siirrytään yleisiin asioihin.
Selitä, että tässä jaksossa keskitätte yhteiset voimanne seurakuntaa, paikkakuntaa, omaa maata, maailmanlaajuista lähetystyötä ym. yleisiä ja ajankohtaisia asioita koskevien aiheiden puolesta rukoilemiseen.


Tässäkin jaksossa rukoillaan keskitytään yhteen aiheeseen kerrallaan ja rukoillaan sen puolesta riittävän kauan. Näin asiaan ei enää tarvitse palata.

Niin tässä kuin edellisessäkin jaksossa usea henkilö voi rukoilla saman asian puolesta. Näin korostuu yhteisestä sopimuksesta rukoileminen, ja samalla asian puolesta rukoileminen monipuolistuu, kun rukoilijat ottavat esiin eri seikkoja.

4. Herran odotusta ryhmän hengellistä tilaa koskevassa asiassa sekä vapaata rukousta.

Kokouksen loppuosassa keskitytään seurakuntanne tai ryhmänne hengelliseen tilaan ja yhteisiin hengellisiin läpimurtoihin eri alueilla. On tärkeää määritellä asia.
Tässä vaiheessa, kun varsinaiset esirukousaiheet on jo käyty yhdessä läpi, voidaan rukoilla vapaasti ja keskittyä odottamaan Herraa.

Miten rukoilla ryhmän jäsenenä

Seuraavat käytännön neuvot voivat edesauttaa rukousryhmän sopusointuista yhteistyötä. Ne soveltuvat erityisesti kotirukouskokouksiin, mutta osittain myös seurakunnan rukouskokouksiin. Ryhmän on hyvä keskustella näistä käytännön asioista, niin että kaikki osaavat ottaa ne huomioon.

1. Yksi henkilö johtaa kokousta

 

Järjestyksen vuoksi yksi henkilö johtaa rukouksen etenemistä. Älä pyri ottamaan tilaisuuden johtoa, vaikka tuntisitkin itse tietäväsi asiasta enemmän tai kokisit, että sinulla on enemmän armoitusta kuin kokouksen johtajalla.

2. Seuraa rukouksen kulkua ja rukoile sen mukaisesti

Hyvä neuvo on: "Kuuntele toisella korvalla Jumalaa, toisella muiden ryhmäläisten rukouksia."

Rukousaiheet: 

Yhteisen rukouksen perustavana ajatuksena on se, että rukoilijat rukoilevat yhdessä samojen asioiden puolesta samaan aikaan keskinäisestä sopimuksesta.

 

Kuuntele, minkä aiheen puolesta ryhmä rukoilee, ja yhdy muiden rukoukseen kyseisen asian puolesta. Vältä aiheen muuttamista ja rukouksen johdattamista uudelle alueelle vain sen vuoksi, että itselläsi on tällainen rukoustarve. Anna kokouksen vetäjän johdatella aiheiden etenemistä alueelta toiselle.

Rukouksen tunnetila:

Seuraa rukouksen yleistä tunnetilaa ja henkeä. Älä esim. aloita voimakasta rukoustaistelua silloin, kun muu ryhmä on ylistyksen hengessä. 

Rukouksen voimakkuus: 

Älä rukoile kaiken aikaa niin voimakkaalla äänellä, että lähellä istuvat eivät pysty keskittymään omiin ajatuksiinsa ja  rukoukseensa. 

Jos muut rukoilevat hiljaisella äänellä ja kokouksessa on hiljainen ja herkkä ilmapiiri, älä tarpeettomasti korota ääntäsi. Anna kokouksen vetäjän johdatella rukousta ja tarvittaessa lisätä sen voimakkuutta.

Jos rukouksen henki nousee ryhmässä spontaanisti, seuraa sitä. 

Oma rukousosuutesi: 

Rukoile omat rukousosuutesi täsmällisesti niin, etteivät ne ole liian pitkiä. Ryhmäläisten henkilökohtaiset rukousosuudet voivat olla aivan lyhyitäkin, mutta niitä voi olla useita.

Dwight L. Moody on sanonut: "Se, joka rukoilee yksityisesti pitkiä rukouksia, rukoilee julkisesti lyhyitä rukouksia."

Kun rukoilet omia rukousosuuksiasi, rukoile riittävän selkeällä ja kuuluvalla äänellä.

Älä "kilpaile" toisten rukoilijoiden kanssa tai keskeytä toisen rukousta omalla rukouksellasi. 

Silloin tällöin voi kuulla, kuinka jonkin asian puolesta rukoiltaessa syntyy ikään kuin "kilpailutilanne", kun esim. kaksi henkilöä rukoilee kuuluvasti saman asian puolesta yrittäen johtaa rukousta. Ikävän vaikutelman luo myös se, kun kuuluvaäänisempi tai pontevampi rukoilija omalla rukouksellaan suoranaisesti keskeyttää yhteistä rukousta johtavan henkilön rukouksen niin, että tämä joutuu vaimentamaan tai lopettamaan oman rukouksensa.
 

3. Pidä päähuomio esirukouksessa

 

Kun tulet esirukousryhmään, aseta muiden tarpeet omien asioittesi edelle. Olette kokoontuneet nimenomaan esirukousta varten ja hoitamaan yhteistä esirukousvastuutanne. 


Jos jollakin ryhmäläisellä on henkilökohtaisia erityisongelmia, joihin on kiinnitettävä enemmän huomiota ja jotka vaativat aikaa, hän ja joku toinen ryhmäläinen voivat mennä salin takaosaan tai toiseen huoneeseen rauhassa keskustelemaan ja rukoilemaan.

4. Rukoile positiivisesti

Käytä rukouksessa Jumalan sanaa, rukoile siunaten. Älä levittele toisten "likapyykkiä". Älä myöskään tuo rukousaiheina esiin epävarmoja kuulopuheita.

Rukouskokouksen rukousaiheet

Mitä konkreettisempia ovat rukousaiheet, sitä tehokkaampaa on rukous.

"Yleisluontoinen rukous ei voi olla tehokas, koska siinä ei ole todellista uskoa ja odotusta. Ja rukous ilman uskoa on kuollut."

Herra voi toki toimia voimakkaasti sellaisessakin kokouksessa, jonka rukousaiheet eivät ole parhaalla mahdollisella tavalla muotoiltuja — Hänen siunaava läsnäolonsa ja yhteisen esirukouksen suunnitelmallisuus ovat kaksi eria asiaa. Kysymys ei olekaan siitä, kuuleeko Jumala rukoukset, vaan siitä, miten voimme käytännön seikoilla edesauttaa palavaa ja kestävää yhteistä esirukousta.


Esirukoilijoiden työ helpottuu, kun rukousaihe on rajattu, ajankohtainen, tärkeä sekä selkeästi määritelty.

Kun pyydät rukousryhmältä tai seurakunnalta esirukousta suullisesti tai kirjallisesti, kerralla kannattaa pyytää rukoustukea vain parin asian tai henkilön puolesta. Liian monioisaista rukouspyyntöä on toisten vaikea muistaa.


Jos rukouspyyntö sisältää yhdellä kertaa pitkän otoksen henkilökohtaisesta rukouslistasi ja usean, muille tuntemattoman sukulaisen tai ystävän etunimen, konkreettinen ja asiaan paneutuva yhteinen rukous vaikeutuu. Esimerkiksi: "Rukoilkaa Liisan ja Jussin puolesta ja työkaverini sisaren puolesta, ja myös oman työpaikkaan liittyvän asiani puolesta ja Hilkan asuntoasian puolesta, ja että Herra parantaisi Matin. Ja Janilla on ensi viikolla tentti."


Rukous tehostuu, kun esirukouspyyntösi koskee niitä henkilöitä ja asioita, joiden puolesta rukoilemiseen itse sillä viikolla keskityt esim. paastoamalla tai sopimusrukouksella jonkun toisen kanssa. Näin seurakuntalaiset voivat tulla mukaan mukaan keskitettyihin, ajankohtaisiin rukoustaisteluihin, ja myös oma rukoustaistelusi jäsentyy. 

Kun rukoilijat tietävät, kenen puolesta ja missä asiassa heiltä toivotaan rukousta, heidän on helpompi rukoilla palavasti. Rukousaihe saattaa koskettaa heitä niin, että he jatkavat itsekseen rukousta tämän asian puolesta tulevinakin päivinä. Tarkasti määritellystä rukousaiheesta on myös helpompi antaa rukoilijoille palautetta.

Jos sen sijaan rukousaiheen esittäjä on tuntematon ja aihe on ilmaistu esim. "Herra tietää asian", esirukoilijat voivat käytännössä rukoilla hänen puolestaan vain lyhyesti ja yleisluonteisesti.

Rukouspyynnöt, jotka perustuvat irrallisille aiheille, esim. uutisotsikoille, saattavat toisinaan tuntua rukoilijoista kaukaisilta ja epämääräisiltä. Heidän voi olla vaikea määritellä itselleen, mikä tarkalleen on rukoustarve tässä asiassa. 

 

Tällaisia rukouskehotuksia voivat olla esim. "Rukoillaan Intian lento-onnettomuudessa menehtyneiden henkilöiden perheiden puolesta" tai "Rukoillaan tällä viikolla pidettävän valtionpäämiesten konferenssin puolesta".

 

> Yhteinen rukous 3, Rukousliikkeet

> Etusivulle